Päijät-Hämeen Monikkoperheet ry.

Nimikysely

NIMIKYSELY

Joensuun yliopistossa gradutyötään tekevä suomen kielen opiskelija Marja Nenonen keräsi vuoden 2002 loppupuolella aineistokseen kaksosten nimiä, syntymäaikoja ja -paikkoja sekä nimeämisperusteita. Alla on Marjan kirjoittama artikkeli tutkimuksesta ja sen keskeisistä tuloksista.

Mikäli haluat lisätietoja tutkimuksesta, voit pyytää niitä sähköpostilla Marjalta itseltään. Osoite: nenonen@@cc.joensuu.fi (poista osoitteesta toinen @-merkki).

---

LASSIT, LEEVIT, VENLAT JA VEIKOT – kaksosten nimien yhteensopivuudesta

Olen suomen kielen opiskelija Joensuun yliopistosta, isona minusta siis tulee äidinkielenopettaja. Opintoihin kuuluu loppututkinto eli pro gradu -tutkielma, se pahamaineinen iso G, johon monen opiskelijan viimeisetkin tonnikalarisotosta hankitut voimavarat tuntuvat kuluvan. Minun graduaiheeni on siis kaksosten nimien yhteensopivuus. Miksikö tällainen aihe? Jaa-a, olen opintojen alusta saakka, ja oikeastaan jo kauan sitä ennen, ollut kiinnostunut nimistä ja erityisesti etunimistä. Kaksosten nimet tulivat kuvaan mukaan sattumalta luettuani erään aihetta käsittelevän artikkelin.

Tällä hetkellä nimiä on kasassa 693 paria eli 1393 nimeä. Nimet olen kerännyt pääasiassa kahdella tavalla: etsimällä nimiä Helsingin Sanomien Syntyneitä-palstalta sekä monikkoperheyhdistyksille suunnatun Internet-kyselyn avulla. Jotkut paikallisjärjestöt ovat tiedottaneet kyselystäni jäsenlehdissään tai –kirjeissään tai antaneet käyttööni jäsenrekistereidensä tietoja. Tässä vaiheessa haluan lausua vilpittömät kiitokseni kaikille tutkimuksessani mukana olleille. Monelle tutkijalle aineiston keruu on se työläin vaihe, minä olen saanut teiltä arvoisat kaksosten vanhemmat vastauksia runsain mitoin. Keräyksen ollessa kuumimmillaan oli aina ilo avata sähköposti ja lueskella sinne lähes päivittäin tulleita viestejä. Tiedän, että teillä kaksosten vanhempina on usein kiire ja paljon työtä lastenne kanssa, silti jaksoitte uhrata pienen hetken aikaanne ja vastata kyselyyni. Olen tutkimuksessani käyttänyt jonkin verran myös otteita sähköpostiviesteistänne, vastaajien henkilötiedot eivät ole tiedossani, joten vastaajien henkilöllisyys ei tutkimuksen lukijoillekaan paljastu. Toivon hartaasti, että en pahoita kenenkään mieltä lainaamalla pieniä otteita viesteistänne myös tähän artikkeliin.

Nimeämisperusteita olen saanut 88 paria koskien ja tässä vaiheessa esitänkin pyynnön, että lähettäisitte nimeämisperusteita lisää. Ne toisivat työhöni syvyyttä ja vähentäisivät virhetulkintoja. Minun on ulkopuolisena mahdotonta aina tietää, millä perusteilla nimet on valittu. Kaksospareja on siis aineistossani 693, joista tyttöpareja 207, poikapareja 226 ja sekapareja 260. Aineistossa on viidet kolmoset. Suomessa syntyy vuosittain noin 55 000 lasta, joista noin 1,6 % eli 900 on kaksosia. Aineistoni olen pyrkinyt kokoamaan mahdollisimman tuoreista nimistä, nimet ovat muutamia yksittäistapauksia lukuun ottamatta 1990- ja 2000-luvuilta.

ÄÄNTEELLINEN YHTEENSOPIVUUS

Olen luokitellut yhteensopivuutta erilaisin kielitieteellisin perustein. Äänteellinen sointuisuus eri muodoissaan on yleisin kaksosten nimiä yhdistävä tekijä. Alkusointuisuus on kaksosten nimissä melko yleinen yhdistävä tekijä, aineistossani on 196 nimiparia, jotka ovat jollain tavalla alkusointuisia. Nimiparit voivat alkaa samalla konsonantti-vokaali parilla (kaikkiaan 40 kpl), esimerkiksi Jarkko & Jarno, Joel & Joni (2), Miika & Mirko, Timi & Tino, Janita & Jasmin, Jimena & Jinetta, Henna & Henri (2), Senna & Seeti, Wilma & Wiljam. Luvut nimien perässä tarkoittavat saman nimiparin esiintymistä aineistossani useammin kuin kerran.

Alkusointuisuutta on myös se, että nimiparit alkavat samalla vokaalilla (kaikkiaan 42 kpl), esimerkiksi Aida & Alma, Ada & Atte, Anna & Aleksi (2), Elina & Emilia, Elina & Emmi (2), Eelis & Erkki, Eetu & Elmo & Erkka, Iina & Inka. Samalla vokaalilla alkavissa nimipareista voi e-äänteen yleisyyden lisäksi havaita muutamien yksittäisten nimien yleisyyden. Esimerkiksi Ella esiintyy tämänkaltaisissa nimipareissa kuusi kertaa ja saa parikseen sekä tyttöjen että poikien e-alkuisia nimiä (Emma, Enni, Emmi, Emil, Elias, Eero).

Sama alkukonsonantti on myös yleinen yhdistävä piirre, konsonanteista j on suosituin ja nimistä Jesse ja Julia ovat suosituimpia. Seuraavassa esimerkkejä konsonanteilla alkavista alkusointuisista nimipareista: Charlotta & Cecilia, Jade & Jenina, Jenni & Julia (2), Karoliina & Kristiina, Laura & Lotta, Nea & Noora, Paula & Pinja, Ria & Roosa, Sandra & Silja, Sani & Sini (2), Sini & Suvi (2), Vaula & Viliina, Vega & Vilma, Jera & Joona (2), Jesse & Joona (2), Linus & Lukas, Riku & Roni, Tatu & Tuukka (2), Veikko & Ville, Fanny & Frans, Janni & Juho, Liisi & Leo, Lumi & Linus, Melina & Matias, Nea & Niko, Pipsa & Panu, Ronja & Riko, Suvi & Samu, Tuuli & Timi, Viivi & Veeti. Kaikkiaan tällaisia nimipareja on 103 kappaletta. Samalla kirjaimella alkamista pidetään nimeämisperusteiden mukaan melko usein nimiä voimakkaasti yhdistävänä tekijänä, kuten seuraavista lainauksista voi päätellä:

Emme missään tapauksessa halunneet lapsillemme samansointuisia nimiä, koska kaksosia niputetaan muutenkin pariksi, jolloin yksilöllisyys kärsii jo riittävästi. Perheessämme on kaikilla viidellä henkilöllä eri kirjaimella alkavat etunimet.

Halusimme antaa identtisille kaksospojille erilaiset ja eri kirjaimilla alkavat nimet.

Alkusointuisuus voi olla nimissä myös niin pitkälle vietyä, että nimikokonaisuudet (ensimmäiset ja jälkimmäiset etunimet yhdessä) ovat alkusointuisia. Kaikki etunimet olen saanut tietooni noin puolesta aineistoni nimistä eli tässäkin kohtaa teidän apunne olisi tarpeen. Pienetkin tiedonmuruset ovat minulle tarpeellisia eli vaikkapa jos lastenne ensimmäiset etunimet ovat jo aineistossani, lähetelkää toki tietoja jälkimmäisistä etunimistä. Alkusointuisia nimikokonaisuuksia on aineistossani 13 kappaletta: Jesse Johannes & Joona Juhani, Linus Jason & Lukas Joonatan, Jasmin Aleksandra & Julia Amanda, Jimena Karola & Jinetta Karolina, Nelli Ainara & Noora Amaia, Paula Helena & Pinja Hannele, Sandra Aliisa & Silja Aleksandra, Sini Minna Jemina & Suvi Maria Jasmine, Veronika Amanda & Viola Alexandra, Fanny Aurora & Frans Albert, Maria Daniela & Markus Daniel, Miia-Maria Aurora & Miro-Matias Aleksanteri sekä Pipsa Pauliina & Panu Petteri.

Loppusointuisuus on kaksosten nimissä yleistä, 78 kappaletta nimipareista on jollain tavalla loppusointuisia. Seuraavassa esimerkkejä tällaisista nimipareista: Anniina & Eveliina, Cecilia & Emilia & Sofia, Elisa & Teresa, Enna & Janna, Hertta & Jutta, Johanna & Susanna, Julia & Maria (4), Karoliina & Kristiina, Arttu & Perttu, Jaakko & Mikko, Kalle & Ville (2), Oskari & Sakari, Oskari & Santeri, Oskari & Valtteri, Oskari & Verneri, Santeri & Valtteri, Santeri & Severi, Iina & Joona, Siiri & Oskari. Poikaparien nimissä huomio kiinnittyy kolmitavuisten ri-loppuisten nimien yleisyyteen. Yleensähän suomaiset suosivat nimeämisessä nimikokonaisuuksia, jossa pitempi nimi on jälkimmäisenä etunimenä.

Loppusointuisuutta on myös samaan konsonanttiin loppuminen, kuten Casper & Oscar, Elias & Rasmus, Felix & Max, Joonas & Linus, Niklas & Topias, Elin & Simon, Ellen & Edvin, Iiris & Jeremias, Isabel & Raul. Samaan konsonanttiin loppuvia nimipareja on melko vähän, aineistossani ei ole yhtään tyttöparia, jolla olisi samaan konsonanttiin loppuvat nimet.

Alku- ja loppusointuisuuden lisäksi nimiä voi yhdistää myös muu sointuisuus. Muuta sointuisuutta on esimerkiksi geminaatan (=kaksoiskonsonantti) esiintyminen ensimmäisen ja toisen tavun rajalla. Tällaisia nimipareja on aineistossani 65, näistä 18:ssa geminaatta on molemmissa nimissä sama: Enna & Janna, Hanni & Jonna, Hertta & Jutta, Nelli & Milla, Anna & Lenni, Ella-Alina & Ville-Veikko, Hanna & Janne, Jenni & Janne, Lotta & Otto, Netta & Arttu, Arttu & Petteri, Arttu & Perttu, Jaakko & Jukka, Jaakko & Tuukka, Jaakko & Mikko, Kalle & Ville (2), Mortti & Vertti.

Äänteellinen yhdenmukaisuus voi ulottua niinkin pitkälle, että nimet eroavat toisistaan vain yhden äänteen verran eli muodostavat minimiparin. Minimipareja on aineistossani kahdeksan: Aaro & Eero, Dan & Jan, Jarl & Karl, Milo & Miro, Miia & Tiia, Sani & Sini (2) sekä Taija & Tanja. Lisäksi löytyi kaksi nimiparia, joissa minimiparinimet ovat toisina etuniminä: Gora Orvo Orvokki & Ida Arvo Adolfiina, Ria Ada Maria & Rosa Ida Maria sekä yksi pari, jossa nimet ovat nimikokonaisuudessa eri asemassa: Hanna Miia Kristiina & Tiia Sanna Marika. Minimiparinimet ovat sellaisia, jotka usein mainitaan esimerkkeinä yhteensopivista kaksostennimistä. Tämä näkyy myös saamissani perusteluissa.

Nimien valinnassa ehtona olivat a) eivät saa muistuttaa liikaa toisiaan (siis tyyliin Sari ja Mari tms.)

Kutsumanimien piti myös olla selvästi toisistaan erottuvat, vaikka lapset ovatkin eri sukupuolta (vrt. Sari/Kari).

Aluksi isä ei olisi halunnut pojalleen omaa lempinimeään mutta koska Lilli-nimestä oli jo päätetty emme keksineet muutakaan l-alkuista kivaa pojan nimeä. Lilli ja Lalli olisivat olleet liian samankaltaisia.

Jos kaksosemme olisivat olleet poikia molemmat, nimet olisivat olleet Eetu ja Aatu.

Eräässä perheessä oli jopa mietitty anagramminimiä sisarusten nimistä, isommat siskot ovat Aino ja Elina, syntyneille kaksosille mietittiin kuulemma nimiä Eino ja Alina.

SEMANTTINEN YHTEENSOPIVUUS

Kaksosten nimet voivat muodostaa parin myös semanttisesti eli merkityksen tasolla. Esimerkeiksi tällaisesta nimeämisestä voisin mainita aineistoa kerätessäni silmiini osuneet veljesten nimet Watti, Voltti ja Kelvin sekä sisarukset Suvi Tuuli ja Kuura Pyry. Semanttisesti yhteensopivia pareja löytyi aineistostani seitsemän: Luna & Stella, Sani Tuuli & Sini Pilvi, Myy & Pessi, Onni & Ilona, Satu & Taru, Onni Ilmari & Risto Aarre sekä Pihla & Pinja. Nimipari Luna & Stella on mielestäni kerrassaan oivallinen esimerkki semanttisesta yhteensopivuudesta. Luna tarkoittaa italian kielessä kuuta ja stella latinassa tähteä. Semanttinen yhteensopivuus on luonnollisesti tulkinnanvarainen asia. Perusteluja tietämättä tutkija saattaa tehdä ylitulkintoja tai jättää huomiotta nimenantajan tarkoittamaa samankaltaisuutta. Tässä kohden teidän panoksenne tiedonlähteenä on jälleen keskeinen ja minulle kullanarvoinen.

Aineistossani on kymmenen nimiparia, joissa sisaruussuhdetta on tuotu nimissä korostetusti esille: Veera Sisko & Valtteri Veikka Werneri, Hilla-Elli Aleksandra & Onni-Veikka Aleksanteri, Ella-Alina & Ville-Veikko, Roosa & Veikka, Saara Unna Aurora & Joonas Veikko Rafael, Venla Marjatta & Veikko Einari, Arttu Simo Mikael & Perttu Veikko Samuli, Veikko & Ville, Joel Lauri Juhani & Joonas Veli Samuel sekä Santeri Paavo Eemeli & Severi Veikko Sakari. Sisaruussuhdetta korostavat Sisko/Veikko/Veikka/Veli-nimet ovat suositumpia jälkimmäisinä etuniminä. Toki näitä nimiä annetaan muistakin syistä kuin sisaruussuhdetta korostamaan.

Sisaruussuhdetta voidaan korostaa sitenkin, että nimillä osoitetaan kaksosten syntymäjärjestys. Aineistossani on kahdet kaksoset. joiden nimet alkavat a:lla ja b:llä (Alma & Bertta sekä Angel & Bryan). Syntymäjärjestyksen perusteella ovat nimensä saaneet ainakin Arttu ja Perttu, kuten seuraava lainaus sähköpostiviestistä osoittaa:

Synnytyssairaalassa henkilökunta kutsui vauvojamme “poika A ja poika B”. Tämä kuulosti mielestämme kovin laitosmaiselta. Eräs hoitaja kutsui vauvoja nimeltä Adolf ja Bertil. Isoveljet olivat kummissaan ja tuohtuneina, että “miksikä se täti oikein meidän vauvoja sanoi”. Niinpä äiti sitten “suomensi” nimet Artuksi ja Pertuksi. Vauvat olivat yli 2 kk vanhoja kun oli ristiäiset ja nimien keksimisen aika. Isoveli 5v oli heti sitä mieltä, että “Arttu ja Perttu ovat oikeita ihmisten nimiä”, eikä muut nimet tulleet kysymykseenkään.

Syntymäjärjestysnäkökohta oli mielessä myös eräällä toisella vastaajalla, joka kirjoitti:

Meillä oli selvää, ettei A-lapsen nimi ala A:lla tai sellaisella kirjaimella, joka on aakkosissa ennen B-lapsen nimen alkukirjainta. (Tämä ajatellen kouluikää ja aakkostusta, ettei aina A-lapsi ole se 1.)

Kaksosille on valittu nimiksi myös valmiita nimipareja esimerkiksi Raamatusta, muusta kirjallisuudesta tai kuninkaallisilta. Valmiiden nimiparien suhteen tutkija ei ulkopuolisena voi olla varma, ovatko nimenantajat valinneet nimet juuri tuolla perusteella. Seuraavat kuusi nimiparia ovat mielestäni valmiiden esikuvien perusteella valittuja: Lassi & Leevi (2), Mortti & Vertti, Pietari & Tuomas, Ida & Eemeli, Aapo & Lauri sekä Lauri & Tuomas. Seitsemässä veljeksessähän Lauri ja Timo sekä Aapo ja Tuomas ovat kaksosparit, luulen kuitenkin, että nimenantajat ovat valinneet nimet nimenomaan Kiven luomaa veljessarjaa ajatellen.

Aineistossani on 11 nimiparia, joilla on jälkimmäisinä etuniminä samat nimet. Olettaa sopii, että useimmissa tapauksissa toistuvat nimet ovat peräisin sukulaisilta ja kaksosia on haluttu kohdella nimenannossa tasapuolisesti kuten seuraava esimerkki osoittaa: “Juhani on miehen suvussa kulkeva toinen nimi jo neljässä polvessa, joten annoimme sen molemmille kolmanneksi nimeksi.”

Yhteensopivia ovat myös sisarnimet eli samasta kannasta muodostetut eri sukupuolille tarkoitetut nimet. Tällaisia on aineistoni 260 sekaparista annettu viidelle parille: Henrica Mikaela & Matias Mikael, Hilla-Elli Aleksandra & Onni-Veikka Aleksanteri, Lotta Emilia & Emil Sebastian, Maria Daniela & Markus Daniel sekä Petra Kaarina & Peetu Topias. Sekä Petra että Peetu ovat muunnelmia nimestä Petrus (Pietari).

Useammin kuin kerran aineistossani esiintyviä nimipareja ovat seuraavat 21: Anna & Aleksi, Henna & Henri, Jenna & Roope, Lotta & Emil, Milla & Arttu, Aino & Venla, Anna & Elina, Elina & Emmi, Jenni & Julia, Julia & Maria, Lotta & Venla, Sani & Sini, Sini & Suvi, Jani & Sami, Jani & Toni, Jere & Joona, Jesse & Joona, Joel & Joni, Kalle & Ville, Lassi & Leevi sekä Tatu & Tuukka. Nimiparia Julia & Maria lukuun ottamatta nimiparit esiintyvät aineistossani kaksi kertaa, Julia & Maria peräti neljästi.

NIMEÄMISPERUSTEISTA

Nimeämisperusteissa ylivoimaisesti useimmin esitetty peruste oli nimien periytyminen vanhemmilta tai muilta sukulaisilta. Noin joka kolmannessa tapauksessa sukulaisuussuhde esitettiin ainakin yhdeksi vaikuttavaksi tekijäksi. Enemmistö jokaisesta sukupolvesta on aina antanut lapsilleen ensimmäisiksi etunimiksi nimiä, jotka eivät ole olleet kovin suosittuja nimenantajien omalla tai edellisellä sukupolvella. Suurin osa ihmisistä karttelee oman sukupolvensa nimiä, koska niihin liittyy liikaa joko positiivisia tai negatiivisia henkilömielikuvia. Jokainen sukupolvi etsii uudenlaisia vaihtoehtoja, tuloksena on kuitenkin usein vanhojen nimien löytyminen uudelleen.

Kaksoset ovat saaneet nimiä myös esimerkiksi kummien mukaan (kummin kaimoja siis todella löytyy!), kuuluisien urheilijoiden mukaan tai lapsuusmuistojen perusteella.

Sara tulee tyttäreni amerikkalaisen kummin Sarahin mukaan.

Santtu tuli juoksija Santtu Mäkisestä.

Teemu sai periaatteessa nimensä Teemu Selänteen mukaan. Tuomaksesta meinasi ensin tulla Toni, Toni Niemisen mukaan. Loppusuoralla nimi kuitenkin muuttui Tuomakseksi.

Tullut varmaan lapsena luetuista Anna-kirjoista.

Kymmenen vastaajaa esitti perusteluissaan näkökohdan, että halusi kaksosilleen nimenomaan erilaiset nimet. Syiksi esitettiin muun muassa halu korostaa yksilöllisyyttä ja erilaisuutta.

Kaksosuus ei mielestämme tarkoita samanlaisuutta ja haluamme nimillä korostaa ja auttaa myös lapsia näkemään oma yksilöllisyytensä ja erillisyytensä.

Emme halunneet pojillemme missään tapauksessa samantyylisiä nimiä, koska he ovat muutenkin täysin erilaisia ja erinäköisiä.

LOPUKSI

Olen koettanut tähän artikkeliin koota keskeisimmät tutkimukseni tulokset. Kerään aineistoa yhä edelleen ja kuten olen jo moneen kertaan maininnut, ilahdun pienistäkin tiedonrippeistä. Kätevimmin minua voi lähestyä sähköpostilla nenonen@@cc.joensuu.fi (poista osoitteesta toinen @-merkki). Jos joku haluaa lukea tähän mennessä valmistuneen tutkimukseni (noin 30 sivua + nimiluetteloita liitteinä) kokonaan, voin lähettää tekstin sähköpostin liitetiedostona tai vaikka paperiversiona postitse.

Lämpimästi yhteistyöstä kiittäen ja kaikkea hyvää teille ja päivänsäteillenne toivottaa Marja Nenonen.